Motopark 12.07.2008

Motopark 11.-12.7. -08 Lievä ketutuksen siemen oli kylvetty jo ennen kilpailua kun selvisi että ajoharjoitteluaikaa oli perjantaille järjestynyt kokonainen tunti, menimme paikalle kuitenkin jo hyvissä ajoin, joukkueella Pekka, Vesku ja Arska, Crisse saapui hiukan myöhemmin. Tarkoitus oli että vaihdamme "lootan" kannatinkumin ennen harjoitusta, osa vain katosi mystisesti Mäntsälän ja Motoparkin välille, niinpä jäi aikaa seurata "Honda mopojen " ajelua, viimeisen tunnin aikana jopa mahtava kuuden mopon legioona kiersi rinkiä kun VIISIKYMMENTÄ autoa odotteli varikolla UPEETA, v***a hiukan vielä lisäsi kun kuulin että Endurance kilpailun järjestäjä oli joutunut isolla rahalla maksamaan mopoharrastajille viimeisen tunnin (17-18), ja meillehän se tietysti iski 20 EUR/auto/tunti, jokainen voi itse päätellä olivatko motoristit ahneita, tietysti voi myös kritisoida ratayhtiötä huonosta organisoinnista.

Kilpailupäivälle sääennusteet lupasivat sadekeliä ja sitähän saatiin ajoittain, jopa runsaasti. Aika-ajojen alussa näytti, että sade tulee pikkuhiljaa lisääntymään, joten heti ensimmäisten joukossa oli radalle päästävä ja hyvinhän valtamerilaiva vedessä kulkee parin hyvinonnistuneen kierroksen jälkeen, sijoitus seitsämäs. Viimeisen kymmenminuuttisen aikana sade kumminkin taukosi, lopullinen sijoitus aika-ajossa 15 ei mitenkään paha.

Kilpailun aloitimme kahdella lämppärillä, Master taisi viedä letkan turhan suurella nopeudella ensimmäiseen yritykseen, toisella kertaa sitten onnistuttiin. Ensimmäiset kierrokset omalla kohdallani eivät päädy aikakirjoihin minään suurina onnistumisina, useita jarrutuksia pitkäksi, linja munilleen jne. empähän kuitenkaan törmäillyt kenenkään kylkiin, minut sitä vastoin työnnettiin vai pitäisköhän sanoa iskettiin hiekalle ihan kunnolla Kotkan poikien toimesta. Olishan ratatuomarit voinnu katella tietysti tilanteita radalla, mut oli kai muutakin.

Laatikosta mureni nelosen synkka, joten vaihdot neloselle muuttuivat odotteluksi. Tankkaukseen tulin turva-auton takaa ja liian aikaisin, ei mahtunut kuin 15 litraa. Pekka seuraavalle osuudelle, liukastelua ajon lomassa, yksi tosi suistuminen pitkälle heinikkoon, joka aiheutti rajua ravistusta, Pekka varikolle, ei havaittu kuitenkaan mitään muuta kun hiekkaa vanteissa joten takaisin baanalle. Pekalla kumminkin ajomotivaatio katosi, joten hän saapui vaihtoon hiukan etuajassa, eikä kukaan ollut vastassa tankkauspaikalla. Vesku vain katseli varikkopaikalta, että onpa Pekan näköinen kaveri autoa työntämässä ja ihan yksin.

Viimein Crisse matkaan, lipsuttelua kolme varttia kunnes kytkinmelle tuli tunnit täyteen, auto työntäen konttiin ja kotimatkalle. Tällä kertaa Jampalle, Kakelle ja Saijalle vain kotimaanmatkailua, mutta toivottavasti sitten ensikerralla paremmin.

Arska